KIRSTI PAAKKASESTA MARIMEKON PELASTAJA
Keskellä pahinta lamaa mainostoimisto Womenan entinen omistaja Kirsti Paakkanen osti Marimekon 1991. Paakkanen otti julkisuudessa roolinsa yhtiön keulakuvana kuten Armi Ratia ja käänsi käyttökatteen voitolliseksi vuodessa. Sen jälkeen hän ryhtyi hankkimaan lisäkasvua Euroopan markkinoilta.
 |
| Anu Penttinen, Sukat makkaralla, 2010 |
Haaveissa oli luoda Marimekosta Versacen, Armanin tai Chanelin kaltainen muotitalo. Siksi myös kankaissa pyrittiin ennen näkemättömään loistoon, kultaväriäkään unohtamatta. Suunnittelijoista jatkoivat Fujiwo Ishimoto ja Marja Suna. Näyttävyyttä mallistoon haettiin palkkaamalla suunnittelijoiksi Jukka Rintala, Ilona Pelli-Susimäki, Jaana Parkkila ja Ritva Falla, joka keskittyi erityisesti business-mallistoon. Nuoria suunnittelijoita edustivat Mika Piirainen ja Samu-Jussi Koski.
 |
| Mika Piirainen, ee-mekko, 2004 kangas: Maija Isola, Unikko,1964 |
retrobuumi. Se nostatti vanhat klassikkokankaat – ennen muuta Maija Isolan 1964
suunnitteleman Unikko-kuosin - uuteen suosioon. Pitkään jatkuneen virtauksen aikana
kuviolla päällystettiin kaikkea mahdollista silityslaudasta televisioon. Myös nuoret
suunnittelijat hyödynsivät vanhoja kuvioita asuissaan.
2000-luvun alussa huoli tulevaisuudesta kannusti palkkaaan taloon uusia
kangassuunnittelijoita. Heitä olivat mm. Maija Louekari, Teresa Moorhouse ja Erja
Hirvi. Myös kuvataiteilijana tunnettu Miina Äkkijyrkkä suunnitteli Marimekolle iloisia
lehmäaiheisia kankaita.
kangassuunnittelijoita. Heitä olivat mm. Maija Louekari, Teresa Moorhouse ja Erja
Hirvi. Myös kuvataiteilijana tunnettu Miina Äkkijyrkkä suunnitteli Marimekolle iloisia
lehmäaiheisia kankaita.
PALUU MÄNNISTÖN MUORIN POLUILLE
2008 Marimekon toimitusjohtajaksi tuli entinen Sampo Pankin toimitusjohtaja Mika Ihamuotila. Kirsti Paakkasen isoihin saappaisiin astunut Ihamuotila alkoi luotsata Marimekkoa takaisin yhtiön lähtökohtiin ja toisaalta kansainväliseksi merkkituotteeksi. 2000-luvun taitteen business-ajattelun ja kullanhohdon sijaan mainonnassa sai painoarvoa suomalainen luonto. Armi Ratian 1960-luvulla haikailema life style –ajattelu mari-kylineen ajankohtaistui vasta nyt. Sitä varten tuotantoon on otettu mari-kuosein painettuja astioita, joita suunnitteli Sami Ruotsalainen. Hauskoja lasiesineitä Marimekolle on suunnitellut Anu Penttinen. Uusia kangassuunnittelijoita ovat mm Maija Metsola, Noora Niinikoski, Jenni Tuominen ja ruotsalainen Astrid Sylwan. Myös tapettituotanto on aloitettu uudelleen sekä uusin että vanhoin kuosein.
Ihamuotilan aikana Marimekko Oyj on jatkanut maailmanvalloitustaan. Viime vuonna yhtiö avasi myymälän New Yorkissa ja vastikään sadannen myymälänsä Australian Sydneyssä. Aiemmin tänä vuonna Marimekko-myymälänsä ovat saaneet Boston, Tokio, Palo Alto, Melbourne ja Beverly Hills. Kotimaan myymälöitä on avattu Kouvolaan, Kuopioon ja Helsinkiin.
Tuore toimitusjohtaja luonnehtii johtamaansa yhtiötä:”Marimekko on uniikki, värikäs, hyväntuulinen ja teeskentelemätön brändi, jolla on kiinnostava historia.”
Tuore toimitusjohtaja luonnehtii johtamaansa yhtiötä:”Marimekko on uniikki, värikäs, hyväntuulinen ja teeskentelemätön brändi, jolla on kiinnostava historia.”
 |
| Samppanjalasit: Brita Flander, 1990-luku Tarjotin: Maija Isola, Vihkiruusu, 1990-luku Pöytäliina: Fujiwo Ishimoto, Myski, 1997 |
LÄHDEKIRJALLISUUTTA
Kuvioissa Marimekko. Toim. Maria Härkäpää, Sami Sykkö, Annukka Arjavirta ja Minna Kemeli-Kutvonen. WSOY, 2012.
Maija Isola. elämä, taide, marimekko. Designmuseo, 2005.
Marimekkoelämää. Väriä, raitaa ja muotoja. Toim. Marianne Aav, Harri Kivilinna ja Eeva Viljanen. Designmuseo, 2011.
Matkalla. Resan. On the Road. Fujiwo Ishimoto 25 vuotta tekstiili- ja keramiikkataiteilijana. Marimekko, 2001.
Tanttu, Juha, Armi Ratian maailmassa, Tammi 2012.
Vuokko. Vuokko Nurmesniemi – pukuja ja kankaita. Toim. Marianne Aav ja Eeva Viljanen. Designmuseo, 2007.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti